Elokuun viimeisenä viikonloppuna juhlitaan taas hauskiten, tanssitaan eniten ja nauretaan makeiten Kittilän Könkään kylässä. Solekko pistää taajoten! Muun joutaa syssymmällä.
26. elok. klo 16.00 – 28. elok. klo 12.00
Loma-Paksu,
Inarintie 172, 99140 Kittilä, Finland
Esiintyjät
Rinneradio
Yhdistelmä teknorytmejä, jazzia ja ambientteja äänimaisemia rikkoo kaikki genrerajat.
Seitsenvuori
Seitsenvuoren folkahtava taiderock on arktisen melankolian ilmentymä.
Veli-Rekka & Rokut
Iskelmän, rautalangan ja indien hengessä niin itkuista kuin iloistakin.
Agistas
Lappiräppiä, joka iskee niinku leka.
Olli PA
Letkeää, elämänmakuista ja helposti lähestyttävää oulusaundia.
Jaakko Laitinen & Väärä Raha
Lappibalkanin kenties kruunattukin kuningas, joka ei jätä ketään kylmäksi.
DJ Miss Kypsis
Matka jazzin, downtempon ja housen maailmaan saksofonin saattelemana.
Haavekaupunki
Suomenkielistä countryfolkia pohjosen pelimanneilta.
SÄIE
Kittiläläinen duo tarjoilee tarinallista tunnelmointia akustisesti.
Ma7ias
Enontekiöläisartisti yhdistää elektronista tanssimusiikkia, joikua ja laulua tunnelmaa nostattavalla tavalla.
Rosa Coste
Rosa tuo Könkäälle freesin tuulahduksen modernia RnB:tä ja suomenkielistä soulia Rovaniemeltä.
DJ MediOak
Laittaa juhlavieraat tamppaamaan kuplivan progressiivisen trancen tahtiin.
Joonas Hauveli
Reggaesta ja bluesista ammentavan elämänmakuisen musiikin tahdissa notkuvat nuoret ja vanhatkin polvet.
Kouta
Pohjoisen mytologiaa ja sen pimeitten metsien estetiikkaa mukailevaa black metallia.
Ameeba
Kotimaisen UG-räpin konkarin biisit menevät syvälle sieluun.
Reindeer Kalashnikov
Räpin, funkin, suomirockin ja luovan lappilaisen hulluuden yhdistelmä takaa hyvän shown!
Kriheitar
Paikallista, genrerajat ylittävää lahjakkuutta vaihtelevine soitinyhdistelmineen.
Anne-Mari Kivimäki
Anne-Mari Kivimäki ja orkesterinsa ammentavat energiansa itäsuomalaisesta kansanmusiikista.
Mion Wuosha
Juureva laulaja-lauluntekijä ja äänimaailmojen maalailija Pyhätunturilta.
LOVI Ritual
Suomalais-ugrilaisesta perinteestä ammentava yhdistelmä itseilmaisua ja modernia musiikintuotantoa.
Työpajat ja taide
Mantratyöpaja
Meillä on monenlaisia mantroja elämässämme, joita toistamme ääneen tai mielessämme. Kaikki mitä näin toistamme vaikuttaa elämässämme. Tässä työpajassa tutustumme mantrojen sekä oman äänen merkitykseen ja kundaliinijoogafilosofian käyttämiin mantroihin ja niiden merkityksiin. Laulamme ja tutkimme yhdessä erilaisia mantrameditaatioita.
Mantra is the use of sound to affect consciousness; man means mind and trang means wave or projection. We all have different kind of mantras in our lives that we vibrate silently or out loud. Everything we vibrate creates the world we live in. In this workshop we get to know a little bit of the meaning of mantras and our own sound current (Naad) and their meaning. We will chant together and explore some mantra meditations.
Ohjaajana koulutettu kundaliinijoogan opettaja (KRI) Miia Ritola. Miia on Kundalini Research Instituten ja Karam Kriyan kouluttama kundaliinijooga opettaja (RYT260).
Miia on hyvän ja kokonaisvaltaisen elämän puolestapuhuja. Hän uskoo kehon, sielun ja mielen kokonaisuuteen. Hänen intohimonaan on auttaa ihmisiä löytämään tuo yhteys omaan elinvoimaan ja sisältäpäin kumpuavaan onnellisuuteen, joka arjen pyörityksessä usein katoaa.
Mantra is the use of sound to affect consciousness; man means mind and trang means wave or projection. We all have different kind of mantras in our lives that we vibrate silently or out loud. Everything we vibrate creates the world we live in. In this workshop we get to know a little bit of the meaning of mantras and our own sound current (Naad) and their meaning. We will chant together and explore some mantra meditations.
Ohjaajana koulutettu kundaliinijoogan opettaja (KRI) Miia Ritola. Miia on Kundalini Research Instituten ja Karam Kriyan kouluttama kundaliinijooga opettaja (RYT260).
Miia on hyvän ja kokonaisvaltaisen elämän puolestapuhuja. Hän uskoo kehon, sielun ja mielen kokonaisuuteen. Hänen intohimonaan on auttaa ihmisiä löytämään tuo yhteys omaan elinvoimaan ja sisältäpäin kumpuavaan onnellisuuteen, joka arjen pyörityksessä usein katoaa.
Rytmiryhmä
Kodan rytmiryhmässä annetaan alkukantaisen rytmin viedä mennessään! Rytmiryhmä rakentuu yksinkertaisista soittimista ja osallistujien yhteisestä energiasta ja heittäytymisestä. Osallistuakseen riittää, kun osaa lyödä käsiään yhteen ja uskaltaa nauttia! Rytmiryhmään teidät kutsuu paikallinen muusikko Taaja, jolle musiikissa tärkeintä on läsnäolo ja aito yhteys olennaiseen.
Sirkustyöpaja
Pääset kokeilemaan erilaisia sirkusvälineitä, joko ohjatusti tai itsenäisesti. Pidetään yhdessä mukavaa tutustuen uusiin sirkusvälineisiin tai palautetaan mieleen jo opittuja taitoja. Voit kokeilla mm. jonglööraamista, boita ja diaboloa. Voit myös tuoda oman sirkusvälineen paikalle ja opastaa muita. Hauskuutellaan yhdessä auringon laskussa.
Ääni- ja rumpumatka
Tule kokemaan matka itseesi rummun ja äänen johdattamana. Sonja Saagaia kuljettaa sinut
rumpumatkallaan omaan sisäiseen maailmaasi ja oman viisautesi lähteille. Kohti oivalluksia ja syvempää tietoa itsestäsi, ympärilläsi olevasta ja kaikesta siitä, mikä on merkityksellistä nähdä ja kuulla juuri sillä hetkellä. Sinne, minne sinun juuri sillä kerralla kuuluu mennä ja joka on itsesi parhaaksi.
Rumpu- ja äänimatka tapahtuu tunnelmallisessa kodassa hiljaisuudessa tulen ympärillä silmät kiinni istuen. Työpajaan mahtuu sen verran ihmisiä, että kaikilla on oma paikka, jossa on hyvä olla. Sinun ei tarvitse tietää, osata tai olla mitään. Riittää kun saavut paikalle, hengität, päästät irti kaikesta ja antaudut äänen kuljetettavaksi turvallisessa ja hyväksyvässä tilassa. Rumpumatka voi synnyttää uusia oivalluksia, auttaa energiaa virtaamaan paremmin, selkeyttää erilaisia elämän teemoja, nostaa esiin sisäisiä tuntemuksia, käynnistää puhdistumista tai vain yksinkertaisesti antaa mahdollisuuden hetken pysähtymiselle keskellä
festivaaleja. Rumpumarkalla saadut tiedot, oivallukset ja merkitykset voivat tulla osallistujalle kuvina, ääninä, yllättävinä ajatuksina, kehollisina tuntemuksina, tunteina, liikkeenä tai puhtaana tietona.
Rumpu on voimakas soitin ja se resonoi vahvasti kehossa. Sen alkukantaisuus vaikuttaa usein hyvin vahvasti sellaisiin osiin itsestämme, jotka ovat ehkä olleet unohduksissa. Rumpua on käytetty vuosituhansien ajan eri kulttuureissa seremonioissa, rituaaleissa sekä erityisesti hoitamisessa, näkyjen ja tiedon hakemisessa.
Sonja Saagaia on taiteilija, ääni- ja rumpumatkojen vetäjä meditaatio-ohjaaja, transformaatiokätilö, intuitiivinen hoitaja, tapahtumanjärjestäjä, piirien vetäjä, tilanpitäjä ja kanssakulkija. Henkisen polun kulkija shamanistisella kutsumuksella.
Sonja käyttää rumpua ja ääntä mm. osana hoitotyötään. ”Haen rumpuni avulla tietoa sekä välitän ääneni ja rummun kautta energiaa, joka vaikuttaa jokaiseen omalla tarkoituksenomaisella tavallaan. Usein matkani koskettavat syvästi juuria ja ovat hyvin puhdistavia. Oman äänen vahvistaminen ja oman voiman löytyminen ovat minulle erityisesti lähellä sydäntä ja osa omaa polkuani. Olen itse löytänyt niiden
avulla yhä laajentuneemmat tietoisuuden tasot ja parantanut itseäni monella eri tasolla. Sitä tietoisuutta ja oppejani haluan jakaa myös muille luomalla tiloja, joissa pääsee kokemaan sekä luomaan. ”
Ennen äänimatkaa on lyhyt alkupiiri ja ääni ja -rumpumatkan jälkeen on jakopiiri, jossa jokainen voi halutessaan jakaa kokemaansa. Arvioitu kesto 1,5 h -2 h – Riippuen osallistujien määrästä. Turvallisen ja todellisen matkan varmistamiseksi, ehdoton edellytys osallistumisesta vain päihteettömänä.
rumpumatkallaan omaan sisäiseen maailmaasi ja oman viisautesi lähteille. Kohti oivalluksia ja syvempää tietoa itsestäsi, ympärilläsi olevasta ja kaikesta siitä, mikä on merkityksellistä nähdä ja kuulla juuri sillä hetkellä. Sinne, minne sinun juuri sillä kerralla kuuluu mennä ja joka on itsesi parhaaksi.
Rumpu- ja äänimatka tapahtuu tunnelmallisessa kodassa hiljaisuudessa tulen ympärillä silmät kiinni istuen. Työpajaan mahtuu sen verran ihmisiä, että kaikilla on oma paikka, jossa on hyvä olla. Sinun ei tarvitse tietää, osata tai olla mitään. Riittää kun saavut paikalle, hengität, päästät irti kaikesta ja antaudut äänen kuljetettavaksi turvallisessa ja hyväksyvässä tilassa. Rumpumatka voi synnyttää uusia oivalluksia, auttaa energiaa virtaamaan paremmin, selkeyttää erilaisia elämän teemoja, nostaa esiin sisäisiä tuntemuksia, käynnistää puhdistumista tai vain yksinkertaisesti antaa mahdollisuuden hetken pysähtymiselle keskellä
festivaaleja. Rumpumarkalla saadut tiedot, oivallukset ja merkitykset voivat tulla osallistujalle kuvina, ääninä, yllättävinä ajatuksina, kehollisina tuntemuksina, tunteina, liikkeenä tai puhtaana tietona.
Rumpu on voimakas soitin ja se resonoi vahvasti kehossa. Sen alkukantaisuus vaikuttaa usein hyvin vahvasti sellaisiin osiin itsestämme, jotka ovat ehkä olleet unohduksissa. Rumpua on käytetty vuosituhansien ajan eri kulttuureissa seremonioissa, rituaaleissa sekä erityisesti hoitamisessa, näkyjen ja tiedon hakemisessa.
Sonja Saagaia on taiteilija, ääni- ja rumpumatkojen vetäjä meditaatio-ohjaaja, transformaatiokätilö, intuitiivinen hoitaja, tapahtumanjärjestäjä, piirien vetäjä, tilanpitäjä ja kanssakulkija. Henkisen polun kulkija shamanistisella kutsumuksella.
Sonja käyttää rumpua ja ääntä mm. osana hoitotyötään. ”Haen rumpuni avulla tietoa sekä välitän ääneni ja rummun kautta energiaa, joka vaikuttaa jokaiseen omalla tarkoituksenomaisella tavallaan. Usein matkani koskettavat syvästi juuria ja ovat hyvin puhdistavia. Oman äänen vahvistaminen ja oman voiman löytyminen ovat minulle erityisesti lähellä sydäntä ja osa omaa polkuani. Olen itse löytänyt niiden
avulla yhä laajentuneemmat tietoisuuden tasot ja parantanut itseäni monella eri tasolla. Sitä tietoisuutta ja oppejani haluan jakaa myös muille luomalla tiloja, joissa pääsee kokemaan sekä luomaan. ”
Ennen äänimatkaa on lyhyt alkupiiri ja ääni ja -rumpumatkan jälkeen on jakopiiri, jossa jokainen voi halutessaan jakaa kokemaansa. Arvioitu kesto 1,5 h -2 h – Riippuen osallistujien määrästä. Turvallisen ja todellisen matkan varmistamiseksi, ehdoton edellytys osallistumisesta vain päihteettömänä.
Maisemapiiri kollektiivi: Loitsutulet
Loitsutulet on performanssin ja taidetyöpajan yhdistävä kokonaisuus, joka perustuu revontulikokemuksiin. Loitsutulet on revontulien nimitys, joka johdattaa muinaisiin revontulimysteereihin. Loitsutulet, repointulet, on tullut metsäsuomalaisten loitsua tarkoittavasta sanasta ’repoi’. Repoitella tarkoittaakin loitsujen lukemista, rituaalista syvää yhteytettä luontoon ja ympäröivään maailmaan.
Esityksessä voi kokea revontulten vaiheita ja luonnonilmiöitä viulumusiikin, tanssin ja visuaalisten elementtien kautta. Äänimaailman loihtii viulisti Anniina, joka improvisoi säveltämänsä musiikin viemänä. Tanssija Pian performanssi on herkässä suhteessa musiikkiin, hän on kuin luonnonvoima tanssiessaan moniaistisia asusteita liikutellen.
Työpajassa revontulitunteet siirretään mehiläisvahaväreillä puupinnalle, ja osallistujat pääsevät Minnan ohjauksessa itse kommunikoimaan loitsutulien kielellä. Solekko Festeillä työpajassa tehdään yhteisteos: juhlakansa voi kokeilla meditatiivista mehiläisvahatekniikkaa tuohelle ja jättää loitsunsa kasvavaan teokseen.
Maisemapiiri on rovaniemeläinen neljän naisen poikkitaiteellinen kollektiivi, joka yhdistää musiikkia, tanssia ja visuaalista taidetta. Mukana on viulisti Anniina Poikela, tanssija Pia Lindfors, kuvataiteilija Eliina Hurtig ja muotoilija Minna Kovero. Yhdessä he kehittävät intuitiivisia työskentelytapojaan luodakseen pohjoisuudesta kumpuavia performansseja ja taidetyöpajoja sekä niiden yhdistelmiä.
Esityksessä voi kokea revontulten vaiheita ja luonnonilmiöitä viulumusiikin, tanssin ja visuaalisten elementtien kautta. Äänimaailman loihtii viulisti Anniina, joka improvisoi säveltämänsä musiikin viemänä. Tanssija Pian performanssi on herkässä suhteessa musiikkiin, hän on kuin luonnonvoima tanssiessaan moniaistisia asusteita liikutellen.
Työpajassa revontulitunteet siirretään mehiläisvahaväreillä puupinnalle, ja osallistujat pääsevät Minnan ohjauksessa itse kommunikoimaan loitsutulien kielellä. Solekko Festeillä työpajassa tehdään yhteisteos: juhlakansa voi kokeilla meditatiivista mehiläisvahatekniikkaa tuohelle ja jättää loitsunsa kasvavaan teokseen.
Maisemapiiri on rovaniemeläinen neljän naisen poikkitaiteellinen kollektiivi, joka yhdistää musiikkia, tanssia ja visuaalista taidetta. Mukana on viulisti Anniina Poikela, tanssija Pia Lindfors, kuvataiteilija Eliina Hurtig ja muotoilija Minna Kovero. Yhdessä he kehittävät intuitiivisia työskentelytapojaan luodakseen pohjoisuudesta kumpuavia performansseja ja taidetyöpajoja sekä niiden yhdistelmiä.
Sarvityöpaja
Valitse mieleisesi poronsarvi ja maalaa siihen mielesi värit.
Lapissa on yli 200 000 tuhatta poroa ja niille kasvaa uudet sarvet joka vuosi. Poronsarvi on mielenkiintoinen maalausalusta, koska se voi olla monen kokoinen ja mallinen. Maalaamme poronsarvia akryylimaaleilla ja koristelemme niitä myös UV-maalein - vain mielikuvitus on rajana! Maali kuivuu nopeasti ja on hajuton.
Lapissa on yli 200 000 tuhatta poroa ja niille kasvaa uudet sarvet joka vuosi. Poronsarvi on mielenkiintoinen maalausalusta, koska se voi olla monen kokoinen ja mallinen. Maalaamme poronsarvia akryylimaaleilla ja koristelemme niitä myös UV-maalein - vain mielikuvitus on rajana! Maali kuivuu nopeasti ja on hajuton.
Isännän tervehdys
Idyllisessä Kadjan kodassa monitaituri ja runontakoja Kristian anniskelee juhlaväelle pienpanimon kanssa yhteistyössä räätälöityä Pohjolan Parhaitten Pitojen sahtia. Kristian avaa uudistetun kodan sisällä kukoistavan noituuden olemusta ja kertoo niistä uusista mahdollisuuksista taiteen, perinteiden, käsityöläisyyden ja henkisyyden äärellä, joilla hän on Paksunmäkeä rikastuttanut.
Kristianin artesaaniyritys The Saga Of You loihtii niin korut kuin mittatilaustyönä tehdyt asusteet ja vaatteetkin juhlistamaan yksilöllistä kauneuttasi.
Kristianin artesaaniyritys The Saga Of You loihtii niin korut kuin mittatilaustyönä tehdyt asusteet ja vaatteetkin juhlistamaan yksilöllistä kauneuttasi.
Korvakorutyöpaja
Tule inspiroitumaan loppukesän illasta korvakoruja tehden! Materiaaleina löytyy erilaisia nauhoja, nahkaa ja makrameelankoja. Voit tehdä millaiset korvakorut haluat tai ottaa mallia jo valmiista pareista. Korvakorujen metalliosiin on tarjolla ruostumattomasta kirurginteräksestä tehtyjä erimuotoisia koukkuja ja renkaita. Aiempaa kokemusta korvakorujen teosta ei vaadita. Lämpimästi tervetuloa!
Työpajan ohjaa Lempi Siimeksen yrittäjä, Elina.
Työpajan ohjaa Lempi Siimeksen yrittäjä, Elina.
Muinaiset äänet
Laulu on luultavasti ollut kaikkein vanhin keino ilmaista musiikin kautta tunteita ja tarinoita. Sanattoman laulun on arveltu muotoutuneen osaksi ihmislajin kommunikointia 1,5 miljoonaa vuotta. Laulamisen kauneuden ja mystisyyden voi meistä jokainen löytää.
Tässä laulutyöpajassa muodostamme yhteisen kylän, käymme läpi lauluasentoa, hengitystekniikkaa ja teemme lämmitteleviä äänenavausharjoituksia. Tunnustelemme miten oma keho toimii, mitkä ovat lauluinstrumenttimme eri osa-alueet ja tutustumme kehoresonanssiin. Jaamme myös keskenämme pitäen tilaa toisillemme, kuuntelemme ja tulemme kuulluiksi. Yhteislaulu on syvää kommunikointia. Lähdemme improvisoimaan, leikkimään ja liikkumaan sekä maalailemaan yhdessä äänimaisemaa ryhmässä. Kun luomme yhdessä turvallisen ja sallivan tilan, voivat äänemme myös vapautua.
Magdalena, artistinimeltään Vaskilintu, on vokalisti ja rituaalimuusikko. Magdalenaa inspiroivat parantavat terapeuttiset aspektit seremoniallisessa musiikissa sekä kehollistettu holistinen äänityö.
Magdalena aloitti musiikillisen polkunsa Kansallisoopperassa lapsena. Hän kiinnostui uudelleen musiikista, äänenkäytön parantavista ja terapeuttisista 2016. Häntä inspiroivat artistina myytit sekä yleismaailmalliset sieluun kurottavat muinaiset alkuvoimaiset äänimaisemat.
Magdalena esiintyy artistinimellä Vaskilintu LOVI Ritual duossa. Hän on viettänyt aikaa tutustuen vanhoihin parannustraditioihin ja työskennellyt eri puolilla maailmaa mm. Intiassa, Ecuadorissa, Kolumbiassa ja Meksikossa. Magdalena on opiskellut 2020 Nada Yogaa, eli joogista äänenfilosofiaa Pohjois-Intiassa.
Hän on fasilitoinut holistisia äänityöpajoja 2019 vuodesta alkaen. Magdalena pitää ääniretriittejä, kursseja, työpajoja ja piirejä keikkojen ja konserttien lisäksi.
Magdalena oli mukana 2021 keväällä YLE Areenan dokumenttisarjassa Spirituaaliset: Rituaalimuusikko.
Lisäksi Magdalena toimii tällä hetkellä kulttuuri - ja opetusministeriön tukemassa Vuodenkierto projektissa mukana taiteilijana ja tiedottajana.
Tässä laulutyöpajassa muodostamme yhteisen kylän, käymme läpi lauluasentoa, hengitystekniikkaa ja teemme lämmitteleviä äänenavausharjoituksia. Tunnustelemme miten oma keho toimii, mitkä ovat lauluinstrumenttimme eri osa-alueet ja tutustumme kehoresonanssiin. Jaamme myös keskenämme pitäen tilaa toisillemme, kuuntelemme ja tulemme kuulluiksi. Yhteislaulu on syvää kommunikointia. Lähdemme improvisoimaan, leikkimään ja liikkumaan sekä maalailemaan yhdessä äänimaisemaa ryhmässä. Kun luomme yhdessä turvallisen ja sallivan tilan, voivat äänemme myös vapautua.
Magdalena, artistinimeltään Vaskilintu, on vokalisti ja rituaalimuusikko. Magdalenaa inspiroivat parantavat terapeuttiset aspektit seremoniallisessa musiikissa sekä kehollistettu holistinen äänityö.
Magdalena aloitti musiikillisen polkunsa Kansallisoopperassa lapsena. Hän kiinnostui uudelleen musiikista, äänenkäytön parantavista ja terapeuttisista 2016. Häntä inspiroivat artistina myytit sekä yleismaailmalliset sieluun kurottavat muinaiset alkuvoimaiset äänimaisemat.
Magdalena esiintyy artistinimellä Vaskilintu LOVI Ritual duossa. Hän on viettänyt aikaa tutustuen vanhoihin parannustraditioihin ja työskennellyt eri puolilla maailmaa mm. Intiassa, Ecuadorissa, Kolumbiassa ja Meksikossa. Magdalena on opiskellut 2020 Nada Yogaa, eli joogista äänenfilosofiaa Pohjois-Intiassa.
Hän on fasilitoinut holistisia äänityöpajoja 2019 vuodesta alkaen. Magdalena pitää ääniretriittejä, kursseja, työpajoja ja piirejä keikkojen ja konserttien lisäksi.
Magdalena oli mukana 2021 keväällä YLE Areenan dokumenttisarjassa Spirituaaliset: Rituaalimuusikko.
Lisäksi Magdalena toimii tällä hetkellä kulttuuri - ja opetusministeriön tukemassa Vuodenkierto projektissa mukana taiteilijana ja tiedottajana.
Makrameetyöpaja
Makramee työpajalla on mahdollisuus tutustua makrameen ihanaan ja solmuiseen maailmaan matalalla kynnyksellä. Tervetuloa yksin tai yhdessä tekemään sulkakorvakoruja tai sulka-avaimenperiä makramee-langoista. Työpajalla on myös poronsarvia tarjolla, jos löytyy kiinnostusta tehdä isompaa työtä. Aiempaa kokemusta makrameen teosta ei vaadita.
Työpajan ohjaa Lempi Siimeksen yrittäjä, Elina, joka rakastaa käsillä tekemistä ja uusien juttujen oppimista.
Työpajan ohjaa Lempi Siimeksen yrittäjä, Elina, joka rakastaa käsillä tekemistä ja uusien juttujen oppimista.
Pekka Laukkanen
Pekka Laukkasen värikkäissä teoksissa yhdistyvät itämerensuomalaisen ja pohjoisen myyttisen maailman eläimet ja taruolennot. Inspiraatio teoksiin kumpuaa tarinoiden ja mielikuvituksen leikistä, luonto on teoksissa lempeä, oikukas ja joskus vaarallinen, kuten myyttitarinoiden luonteeseen kuuluu. Kirkkaat värit ovat lähellä modernin taiteen maailmaa, poptaide ja luonto kohtaavat kankaan pinnoilla. Osaksi värit valikoitunvat niiden luonnottomuuden vuoksi, jolloin myös aiheet saavat erilaisia tunnelmia aikaiseksi
Pekka Laukkanen on joensuulainen medianomiopiskelija ja kuvataiteilija. Pekan intohimona on taiteen kautta luoda näkyviin myyttejä ja fantasiaa, värikkäiden maalausten ja piirrosten kautta.
Pekka Laukkanen on joensuulainen medianomiopiskelija ja kuvataiteilija. Pekan intohimona on taiteen kautta luoda näkyviin myyttejä ja fantasiaa, värikkäiden maalausten ja piirrosten kautta.
Hyvällä tuulella -taidetyöpaja
Tervetuloa luomaan yhteisöllistä taidetta kangaspainamalla ja maalamalla symboleita ja kuvia lippunauhaan.
Jokainen osallistuja saa täten tuoda palasen omaa maailmaansa ja toiveitaan osaksi maisemaa, jossa kohtaamme. Kerromme omia tarinoitamme, jotka kulkevat tuulen mukana. Manifestoidaan itsellemme, toisillemme ja koko maailmalle hyvää tuulta!
Työpajassa on tarjolla kierrätyskankaita, työskentelyyn tarvittavat välineet sekä ohjausta. Toteutamme kuviot superhelpolla taidegrafiikan tekniikalla, ns. monotypialla. Lisäksi voit tehdä itse sabluunoita tai maalata vapaalla kädellä.
Lippunauhan tarkoitus on siirtyä jatkamaan matkaansa seuraavan vuoden Solekko Festiin.
Työpajassa on esillä kanadalaisen Hazel Bell-Kosken taidokkaita lippusiimoja meille inspiraatioksi. Hazel on yhteisötaiteilija, hän nimeää itsensä findiaaniksi, hänellä on anishnabee-suomalainen tausta. Työpajan ohjaavat Dalva Lamminmäki ja Pekka Laukkanen.
Dalva Lamminmäki on joensuulainen perinteentutkija (FM). Hänen erityinen mielenkiinnonkohteensa on kansanparannus sekä suomalainen mytologia ja kansanusko. Hän tekee erilaisia yhteisöprojekteja musiikin ja kuvataiteen parissa Kanadassa, Iso-Britanniassa ja Islannissa. Lisäksi hän opettaa suomalaista henkistä perintöä muinaisen maailmankuvan, kansanperinteen ja -uskon, myyttisen tiedon ja tapojen valossa erilaisissa kansainvälisissä yhteisöissä sekä luennoi aiheista. Lisää Dalvan projekteista www.folkloristontheroad.com
Pekka Laukkanen on joensuulainen medianomiopiskelija ja kuvataiteilija. Pekan intohimona on taiteen kautta luoda näkyviin myyttejä ja fantasiaa, värikkäiden maalausten ja piirrosten kautta.
Lippunauhoilla on syvät perinteet eri kulttuureissa ja henkisissä traditioissa. Esimerkiksi rukousliput liehuvat perinteisesti tiibetiläisten temppelien ja stupien lähistöllä sekä Himalajan vuoriston solissa. Tiibetinbuddhalaiset ovat vuosisatojen ajan ripustaneet lippuja koteihinsa ja henkisiin harjoituspaikkoihin tuodakseen sinne hyvää energiaa. Liput ovat värikkäitä kangassuikaleita, joihin on kirjoitettu pyhiä lauseita tai mantroja sekä piirretty hyväenteisiä vertauskuvia. Rukousliput voidaan laittaa joko sisätiloihin tai ulkoilmaan. Kun liput ripustetaan ulos, ne aktivoituvat ja niihin kirjoitetut hyvän toivotukset kulkeutuvat tuulen mukana eri suuntiin. Sanotaan, että rukousliput tuovat onnea, pitkän iän ja hyvinvointia lippujen ripustajalle ja heille, jotka ovat niiden läheisyydessä.
Suomensukuisten kansojen (Mm. Marit, Hantit,Udmurtit) ikivanhoihin tapoihin on kuulunut syvä ja kunnioittava suhde ympäröivään luontoon ja etenkin puihin. Puille uhrataan ripustamalla oksille lankoja, nauhoja, luita, nahkoja, kankaita, kalloja, jättämällä puiden koloihin, rakoihin ja onttoihin kohtiin lahjoja, sitomalla puiden ympärille lankoja. Erilaiset kankaat ovat uhreja ja viestin viejiä.
Virossa vanhat tavat elävät etenkin maauskovaisten keskuudessa ja tapana on ripustaa hiisilehtoihin värikkäitä nauhoja tai muita koristeita. Niillä tarinoiden mukaan haetaan yhteyttä puuhun tai metsään. On myös uskomuksia, että nauhan kautta voi toivoa terveyttä ja voimaa puulta ja metsältä.
Pohjois-Amerikan alkuperäiskansojen parissa tunnetaan samantyyppistä puiden palvontaa ja kunnioitusta, missä puihin ripustetaan erilaisia nauhoja pyhän merkiksi ja viesteiksi.
Koristettu pyyheliina, käspaikka, tunnetaan perinteisesti ortodoksisen karjalaisväestön tekstiilinä. Käspaikat liittyvät myös muihin kulttuureihin, erityisesti venäläiseen ja ukrainalaiseen kulttuuriperintöön. Sitä käytetään myös runsaasti Itä-Euroopassa, esimerkiksi Romaniassa, Bulgariassa, Armeniassa ja Puolassa. Vastaavanlainen rituaaliliina tunnetaan laajalti muuallakin, ja sen juuret ulottuvat tuhansien vuosien takaisiin alkuperäiskansojen uskomuksiin. Muinaisten esiäitiemme kirjomat jumalattaret ovat myöhemmin muuttuneet Jumalanäidiksi ja suojelusenkeleiksi. Pyyheliinoja ripustettiin puiden oksiin ja niitä palvottiin – niillä oli uhrin merkitys puukultissa. Erityisesti karjalaisilla pyhät puut ja lehdot säilyivät varsin kauan esi-isien ja vainajien tyyssijoina, jonne uhri- ja lepytyslahjoina on tuotu ruokaa sekä liinoja ja kankaanpaloja. Näitä nimitettiin tuulipaikoiksi, itkuliinoiksi ja muistiliinoiksi.
Jokainen osallistuja saa täten tuoda palasen omaa maailmaansa ja toiveitaan osaksi maisemaa, jossa kohtaamme. Kerromme omia tarinoitamme, jotka kulkevat tuulen mukana. Manifestoidaan itsellemme, toisillemme ja koko maailmalle hyvää tuulta!
Työpajassa on tarjolla kierrätyskankaita, työskentelyyn tarvittavat välineet sekä ohjausta. Toteutamme kuviot superhelpolla taidegrafiikan tekniikalla, ns. monotypialla. Lisäksi voit tehdä itse sabluunoita tai maalata vapaalla kädellä.
Lippunauhan tarkoitus on siirtyä jatkamaan matkaansa seuraavan vuoden Solekko Festiin.
Työpajassa on esillä kanadalaisen Hazel Bell-Kosken taidokkaita lippusiimoja meille inspiraatioksi. Hazel on yhteisötaiteilija, hän nimeää itsensä findiaaniksi, hänellä on anishnabee-suomalainen tausta. Työpajan ohjaavat Dalva Lamminmäki ja Pekka Laukkanen.
Dalva Lamminmäki on joensuulainen perinteentutkija (FM). Hänen erityinen mielenkiinnonkohteensa on kansanparannus sekä suomalainen mytologia ja kansanusko. Hän tekee erilaisia yhteisöprojekteja musiikin ja kuvataiteen parissa Kanadassa, Iso-Britanniassa ja Islannissa. Lisäksi hän opettaa suomalaista henkistä perintöä muinaisen maailmankuvan, kansanperinteen ja -uskon, myyttisen tiedon ja tapojen valossa erilaisissa kansainvälisissä yhteisöissä sekä luennoi aiheista. Lisää Dalvan projekteista www.folkloristontheroad.com
Pekka Laukkanen on joensuulainen medianomiopiskelija ja kuvataiteilija. Pekan intohimona on taiteen kautta luoda näkyviin myyttejä ja fantasiaa, värikkäiden maalausten ja piirrosten kautta.
Lippunauhoilla on syvät perinteet eri kulttuureissa ja henkisissä traditioissa. Esimerkiksi rukousliput liehuvat perinteisesti tiibetiläisten temppelien ja stupien lähistöllä sekä Himalajan vuoriston solissa. Tiibetinbuddhalaiset ovat vuosisatojen ajan ripustaneet lippuja koteihinsa ja henkisiin harjoituspaikkoihin tuodakseen sinne hyvää energiaa. Liput ovat värikkäitä kangassuikaleita, joihin on kirjoitettu pyhiä lauseita tai mantroja sekä piirretty hyväenteisiä vertauskuvia. Rukousliput voidaan laittaa joko sisätiloihin tai ulkoilmaan. Kun liput ripustetaan ulos, ne aktivoituvat ja niihin kirjoitetut hyvän toivotukset kulkeutuvat tuulen mukana eri suuntiin. Sanotaan, että rukousliput tuovat onnea, pitkän iän ja hyvinvointia lippujen ripustajalle ja heille, jotka ovat niiden läheisyydessä.
Suomensukuisten kansojen (Mm. Marit, Hantit,Udmurtit) ikivanhoihin tapoihin on kuulunut syvä ja kunnioittava suhde ympäröivään luontoon ja etenkin puihin. Puille uhrataan ripustamalla oksille lankoja, nauhoja, luita, nahkoja, kankaita, kalloja, jättämällä puiden koloihin, rakoihin ja onttoihin kohtiin lahjoja, sitomalla puiden ympärille lankoja. Erilaiset kankaat ovat uhreja ja viestin viejiä.
Virossa vanhat tavat elävät etenkin maauskovaisten keskuudessa ja tapana on ripustaa hiisilehtoihin värikkäitä nauhoja tai muita koristeita. Niillä tarinoiden mukaan haetaan yhteyttä puuhun tai metsään. On myös uskomuksia, että nauhan kautta voi toivoa terveyttä ja voimaa puulta ja metsältä.
Pohjois-Amerikan alkuperäiskansojen parissa tunnetaan samantyyppistä puiden palvontaa ja kunnioitusta, missä puihin ripustetaan erilaisia nauhoja pyhän merkiksi ja viesteiksi.
Koristettu pyyheliina, käspaikka, tunnetaan perinteisesti ortodoksisen karjalaisväestön tekstiilinä. Käspaikat liittyvät myös muihin kulttuureihin, erityisesti venäläiseen ja ukrainalaiseen kulttuuriperintöön. Sitä käytetään myös runsaasti Itä-Euroopassa, esimerkiksi Romaniassa, Bulgariassa, Armeniassa ja Puolassa. Vastaavanlainen rituaaliliina tunnetaan laajalti muuallakin, ja sen juuret ulottuvat tuhansien vuosien takaisiin alkuperäiskansojen uskomuksiin. Muinaisten esiäitiemme kirjomat jumalattaret ovat myöhemmin muuttuneet Jumalanäidiksi ja suojelusenkeleiksi. Pyyheliinoja ripustettiin puiden oksiin ja niitä palvottiin – niillä oli uhrin merkitys puukultissa. Erityisesti karjalaisilla pyhät puut ja lehdot säilyivät varsin kauan esi-isien ja vainajien tyyssijoina, jonne uhri- ja lepytyslahjoina on tuotu ruokaa sekä liinoja ja kankaanpaloja. Näitä nimitettiin tuulipaikoiksi, itkuliinoiksi ja muistiliinoiksi.
Karjalainen karaoke
Karaokesta löytyy 23 karjalankielistä kappaletta, osa karjalaisia kansanlauluja, osa uudempia suomesta tai venäjästä käännettyjä, kuten vaikkapa Suvi-Karjal, joka on karjalaksi käännetty versio Leevi and the leavingsin Pohjois-Karjalasta ja taipuu varmasti useimmilta meistä. Tämä projekti on osa laajempaa karjalan kielen ja kulttuurin elvytystä ja tunnetuksi tekemistä ja mikäpä olisi yhdessä laulamista parempi tapa juhlistaa kieltä, jossa kosketkin kuohuu lauluna ja salot huokuvat säveliä! Tässä on kyse ilosta, naurusta ja laulusta, joten älä välitä jos karjalan kieli tuntuu hankalalta, vaan päästä sisäinen karaokepetosi valloilleen ja anna karaoken laittaa sanat suuhusi!
Karaoken emännöi Ipsu Saari, joka on karjalaistaustainen joensuulainen. Vaikka karjalankieli ei hänen omassa suussaan vielä taivukaan, ovat karjalainen kulttuuri ja perinne tärkeä osa elämää hänen rakkaan mummonsa kautta. Mummo opetti jonkin verran karjalaisia sanoja Ipsun ollessa lapsi sekä jätti perinnöksi karjalaiset kirjontansa ja niiden mallit, mutta lähimmäksi sydäntä jäi se ilo ja huumori, jolla hän kohtasi ongelmat, sekä se lämpö, jota hän osoitti lähimmäisiään kohtaan. Ipsu kuljeskeli itsekin aikuistuttuaan samoilla seuduilla, kuin mummonsa Karjalassa rajan takana, lähinnä erilaisissa musiikkitapahtumissa kohdaten Venäjän karjalaisia heimosiskoja ja -veljiä ja näistä kohtaamisista kasvoi myös osa omaa karjalaista tarinaa.
Karaoken emännöi Ipsu Saari, joka on karjalaistaustainen joensuulainen. Vaikka karjalankieli ei hänen omassa suussaan vielä taivukaan, ovat karjalainen kulttuuri ja perinne tärkeä osa elämää hänen rakkaan mummonsa kautta. Mummo opetti jonkin verran karjalaisia sanoja Ipsun ollessa lapsi sekä jätti perinnöksi karjalaiset kirjontansa ja niiden mallit, mutta lähimmäksi sydäntä jäi se ilo ja huumori, jolla hän kohtasi ongelmat, sekä se lämpö, jota hän osoitti lähimmäisiään kohtaan. Ipsu kuljeskeli itsekin aikuistuttuaan samoilla seuduilla, kuin mummonsa Karjalassa rajan takana, lähinnä erilaisissa musiikkitapahtumissa kohdaten Venäjän karjalaisia heimosiskoja ja -veljiä ja näistä kohtaamisista kasvoi myös osa omaa karjalaista tarinaa.
Lavatanssityöpaja
Tanssitaan lavatansseja! Aloitetaan kävelemällä, jatketaan siitä lavatanssin aatelien aateliin - foksiin. Päivällä harjoitellaan, illalla häikäistään tanssilattialla. Tämä laji taipuu monenlaiseen musiikkiin, parin kanssa tai vaikka ilmankin! Lähtötasovaatimus: osaat kävellä tai edetä jollakin tavalla paikasta A paikkaan B. Et tarvitse paria, mutta saat sellaisen tuoda, vaihdetaan pareja lennossa! Nyt kaivamaan kaappien kätköistä kellohameet ja flanellipaidat.
Contact improvisation workshop
Helena will lead a workshop on Saturday with contact improvisation. The workshop is gonna bring all your senses to the present moment to fully experience being in contact with yourself, the space and each other. We will combine meditation, movement exercises and contact improvisation and build up to a contact improv jam. Very playful, fun and a great way to explore being in the present moment and truly connecting with each other.
Festit Könkhän kylässä
Lapin lyhyt kesä on parasta päättää kunnon hyvillä kyläfesteillä, joissa kailottavat niin paikalliset lahjakkuudet kuin lainatutkin. Tunturimaisemassa on rohki hyä heittää tanssiksi ja ilakoida illat pitkät. Muunki sorttista taidetta löytyy, ko vain musiikkia. Lapin vuudstokki on pienen paikallisen porukan pystyyn pykäämä lämminhenkinen ja rentomielinen fästi Loma-Paksun pihapiirissä ja pelloilla. Me ruukaamma sanoa, että tulet vieraana, mutta lähdet ystävänä.
Solekko laittaa leiri
Festivaalilipun hintaan sisältyy myös leiriytyminen. Leiriytymiseen tarkoitettu alue löytyy festivaalialueen välittömästä läheisyydestä, tarkemmin sanottuna pellolta ja leiriytyminen tapahtuu festivaalivieraiden omissa majoitteissa. Puita ei alueella valitettavasti ole, joten riippumattomajoitetta emme suosittele. Leirintäalueella ei ole järjestyksenvalvontaa, eikä sitä ole aidattu. Solekko tulla ja pykätä sellanen majapaikka, mikä itteä miellyttää - omine somisteineen, ruokineen ja juomineen.
Mitä sie tarvit mukhan?
Elokuun lopussa Lapissa voi olla vielä täysi kesä - tai jo varsin syksyinen tunnelma. Lämpötila saattaa olla mitä tahansa +25 ja 0 asteen väliltä ja siihen on syytä varautua hyvin, jotta juhlamieli ei latistu sopimattomien festarivarusteiden seurauksena. Pakkaa ainakin lämmintä vaatetta, sään kestävät kengät ja otsalamppu. Telttamajoittujille suositellaan lämpimästi makuualustaa, riittävän lämmintä makuupussia (3 vuodenajan).
Solekko tehä!
Tarjoa auttava kätesi ja tule fästeille talkoilemaan. Festivaaliviikonlopun aikana tarvitaan mm. liikenteenohjaajia, siivoojia, lipunmyyjiä ja EA-henkilöitä. Festarin rakentamiseen ja purkuun kaivataan apuja myös. Talkoolaisella on kaksi kuusituntista työvuoroa festareiden aikana (rakennus- ja purkuvuorot tietysti ennen ja jälkeen juhlien, eli festariviikonloppu on vapaa-aikaa) ja muutoin hän pääsee juhlimaan muitten muassa - ilmaiseksi totta kai. Leirintäpaikka kuuluu hänelle tietenkin myös ja talkoopäiville lämmin ateria. Lisäksi kestitsemme talkooväkeä sunnuntaina, festarin jälkeen kunnon karonkalla! Jos halajat mukaan meän värikkääseen ja lämminhenkiseen tiimiin, ni solekko laittaa sähköpostia tulehman!
Solekko saapua
Könkään kylä sijaitsee Kittilässä, Levin hiihtokeskuksesta 10 km pohjoiseen. Julkisilla liikennevälineillä pääsee aina Sirkkaan (siis Leville) saakka. Siitä eteenpäin toimivat mm. kimppa-, taksi- ja peukalokyydit.
Inarintie 172
99140 Kittilä
